Pöytäkirjojen yhteenvedot – Kangasniemi Epävirallinen palvelu · Manninen Software
← Kaikki yhteenvedot

Pöytäkirjan yhteenveto

Kunnanhallitus 31.8.2026

Kunnanhallitus - Kokous 31.8.2026 Pöytäkirja

Kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa ja taloutta. Se valmistelee valtuustolle menevät asiat ja huolehtii valtuuston päätösten toteuttamisesta.

Tekoälyn tuottama yhteenveto. Tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä pöytäkirjasta. Yksityishenkilöiden nimiä ja kiinteistötunnuksia ei mainita yhteenvedossa, mutta ne löytyvät alkuperäisestä pöytäkirjasta.

Yhteenveto tehty 26.9.2026 (Claude Opus 5.5)

TÄRKEIMMÄT ASIAT

  • Kunnanhallitus keskusteli ensi vuoden talousarviosta ja antoi ohjeet säästöistä. Laskelman mukaan kunnan talous olisi vuonna 2027 noin 813 000 euroa miinuksella, ja suurin syy on valtiolta tulevan rahan väheneminen.
  • Otto Mannisen tien asemakaavan muuttaminen alkaa. Tavoitteena on muuttaa nykyinen maantie kunnan kaduksi sekä parantaa liikenneturvallisuutta ja liittymiä Joutsantien ja Puulavedentien välillä.
  • Satamatorin alueen asemakaava päivitetään. Tavoitteena on kehittää satamaa ja toria viihtyisämmäksi ja paremmin palvelujen ja matkailun käyttöön kaikkina vuodenaikoina.
  • Kunnanhallitus esittää valtuustolle kunnan elinkeinojen kasvu- ja kehitysohjelmaa vuosille 2026-2029. Ohjelmaan lisätään periaatteet yritysten tukemisesta ja maininta tyhjillään olevien talojen markkinoinnista.
  • Kunta hakee määräaikaista projektipäällikköä Kiviniemen Portti -matkailuhankkeeseen. Hankkeessa Kiviniemen alueesta kehitetään ympärivuotinen luonto- ja matkailukohde, ja tehtävä täytetään vain, jos hanke saa rahoituksen.
  • Kunta hyväksyi osuutensa bussiliikenteen kustannuksista kesäkuusta 2026 kesäkuuhun 2027. Kunnan osuus on yhteensä noin 21 000 euroa.
  • Kunta antoi valtiolle lausunnon suunnitellusta matkailijaverosta. Uuden lain mukaan kunnat voisivat halutessaan periä veroa majoituksesta.
  • Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Hanna Laitinen on pyytänyt eroa kaikista luottamustehtävistään. Valtuusto päättää erosta ja valitsee hänen tilalleen uudet henkilöt.
  • Kunta ostaa Telialta vanhan puhelinaseman tontin Hokan kylästä. Tontilla on jätteiden keräyspiste, minkä vuoksi kunta halusi tontin omakseen.

PYKÄLÄT

Talousarvio 2027 budjettiraami (§ 178)

Kunnanhallitus keskusteli vuoden 2027 talousarvion tavoitteista kokouksessa esitetyn laskelman pohjalta ja antoi ohjeet säästötavoitteista. Pöytäkirjaan ei ole kirjattu, millaiset säästötavoitteet annettiin.

Laskelman mukaan vuoden 2027 tulos olisi noin 813 000 euroa alijäämäinen eli kulut olisivat tuloja suuremmat. Suurin syy on valtionosuuksien eli valtiolta kunnalle tulevan rahan pieneneminen noin 406 000 eurolla.

Tuloja lisäävät myyntituottojen 5 prosentin korotus, joka toisi noin 65 000 euroa, ja verotulojen arvioitu 143 000 euron kasvu. Tuloja vähentävät metsän myyntitulojen lasku 85 000 euroa, toimintakeskus Kedon vuokratulojen päättyminen noin 58 000 euroa ja kotoutumisen korvausten päättyminen noin 80 000 euroa.

Vakinaisen henkilöstön palkkakulut kasvavat noin 4,4 prosenttia eli 294 000 euroa. Työllisyyspalveluiden kulut pienenevät noin 61 000 euroa. Työttömien työmarkkinatuesta kunnan maksettavaksi tulevan osuuden arvioidaan olevan 650 000 euroa, mikä on noin 10 000 euroa aiempaa enemmän.

Valmistelussa on laskettu myös, että kunnallisveron nostaminen 0,5 prosenttiyksikköä toisi noin 438 000 euroa lisää verotuloja vuodessa. Veron korotuksesta ei päätetty tässä kokouksessa.

Budjetoinnin ensimmäinen kierros oli auki 31.8. asti. Talousarviotyö jatkuu kunnanhallituksen ohjeiden pohjalta, ja lopullisen talousarvion hyväksyy valtuusto vuoden loppuun mennessä.

Talouden toteuma 1-7/26 (§ 179)

Kunnanhallitus kävi läpi talouden tilanteen heinäkuun loppuun asti. Vuodesta oli kulunut laskennallisesti 58,3 prosenttia, ja toimintakuluja oli käytetty 55 prosenttia budjetoidusta.

Verotuloja oli kertynyt 7 815 259 euroa ja valtionosuuksia 1 440 675 euroa, kumpaakin 58 prosenttia budjetoidusta. Vuosikate eli juoksevista menoista jäävä rahamäärä oli 1 089 805 euroa.

Kiinteistön ostaminen, Hokan puhelinasema (§ 180)

Kunta ostaa Telia Finlandilta 379 neliön tontin Hokan kylästä 400 eurolla. Lisäksi kunta maksaa kaupan kulut, joiden arvioidaan olevan 236 euroa.

Tontilla on Telian vanha 11 neliön jakokeskusrakennus ja jätteiden keräyspiste. Erityisesti jätepisteen takia tontti haluttiin kunnan omistukseen. Tekninen johtaja allekirjoittaa kauppakirjan.

Otto Mannisen tien asemakaava (§ 181)

Kunnanhallitus päätti aloittaa Otto Mannisen tien asemakaavan muuttamisen teknisen lautakunnan esityksestä. Muutos koskee tietä Joutsantien ja Puulavedentien välillä sekä siihen liittyviä katu-, liikenne- ja viheralueita ja tarvittaessa tiehen rajautuvia kortteleita.

Tavoitteena on muuttaa nykyinen maantiealue kaduksi ja päivittää alueen maankäyttö. Muutos parantaa liikenneturvallisuutta ja katuverkon toimivuutta.

Alueelta tehdyn selvityksen mukaan nykyinen kaava ei mahdollista tarvittavia liikennejärjestelyjä. Kaava-alueen tarkka rajaus määritellään kaavatyön aikana laadittavassa asemakaavakartassa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Satamatorin alueen asemakaava (§ 182)

Kunnanhallitus päätti aloittaa Satamatorin alueen asemakaavan päivittämisen teknisen lautakunnan esityksestä. Nykyinen kaava on osin vanhentunut eikä vastaa alueen nykyisiä tarpeita.

Alue on tärkeä kuntakeskuksen vetovoimalle, palveluille ja yrityksille. Päivityksessä huomioidaan muun muassa palvelujen ja matkailun vahvistaminen, viihtyisä ympäristö, liikenne ja pysäköinti sekä alueen käyttö eri vuodenaikoina.

Kangasniemen kunnan lausunto matkailijaverosta (§ 183)

Kunnanhallitus hyväksyi kunnan lausunnon valtiovarainministeriölle luonnoksesta uudeksi matkailijaverolaiksi. Lausunnon sisältö on pöytäkirjan liitteenä.

Lain mukaan kunnat voisivat halutessaan periä veroa maksullisesta majoituksesta alueellaan. Veron maksaisi majoittaja, ja sen suuruudeksi valtuusto voisi päättää 2-5 prosenttia majoituksen hinnasta ilman arvonlisäveroa. Vero menisi kunnalle.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2027, ja veroa voitaisiin periä ensimmäisen kerran vuoden 2028 alusta. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta heti kokouksessa, koska lausunto piti antaa viimeistään 31.8.2026.

Kangasniemen kunnan lausunto joukkoliikenteen rahoitussuunnitelmasta (§ 184)

Kunnanhallitus hyväksyi Traficomin eli Liikenne- ja viestintäviraston rahoitussuunnitelman joukkoliikenteen kustannusten jakamisesta ajalle 1.6.2026-6.6.2027. Suunnitelmassa sovitaan, kuinka paljon kunta maksaa kuntalaisia palvelevasta bussiliikenteestä, jonka Traficom hankkii.

Kangasniemen osuus on 13 427 euroa bruttosopimuksiin perustuvasta liikenteestä ja 7 600 euroa käyttöoikeussopimuksiin perustuvasta liikenteestä. Kuntien osuudet pysyvät viime kauden tasolla, mutta arvonlisävero, hintojen tarkistukset ja uudet sopimukset vaikuttavat euromääriin.

Traficom on hoitanut ELY-keskukselta siirtyneet joukkoliikennetehtävät 1.1.2026 alkaen. Kunnan kannanotto lähetetään Traficomille 18.9.2026 mennessä.

Etelä-Savon maakuntaliiton talouden ja toiminnan suuntaviivat 2027 (§ 185)

Kunnanhallitus hyväksyi Etelä-Savon maakuntaliiton esityksen talouden ja toiminnan suuntaviivoiksi vuodelle 2027. Kangasniemen maksuosuus on 91 875 euroa, eikä kuntien osuuksiin tule muutoksia vuodesta 2026.

Maakuntaliiton tulojen arvioidaan olevan 2,4 miljoonaa euroa ja menojen 2,53 miljoonaa euroa. Alijäämä, 120 000 euroa, katetaan aiempien vuosien ylijäämillä.

Toiminnassa painottuvat muun muassa EU-rahoituksen käyttö ja seuraavan EU-rahoituskauden valmistelu, maakuntastrategian ja maakuntakaavan valmistelu, liikennejärjestelmätyö sekä D.O. Saimaa -alkuperämerkin kehittäminen. Lopullisen talousarvion vahvistaa maakuntavaltuusto joulukuussa.

Kunnan elinkeinojen kasvu- ja kehitysohjelma 2026-2029 (§ 186)

Kunnanhallitus esittää yksimielisesti valtuustolle, että se hyväksyy Kangasniemen elinkeinojen kasvu- ja kehitysohjelman vuosille 2026-2029. Kunnanhallitus muutti ehdotusta niin, että ohjelmaan lisätään maininta kunnan periaatteista elinkeinoelämän tukemisessa sekä viittaus tyhjillään olevien talojen markkinointiin.

Ohjelman on laatinut kunnan elinvoimaryhmä kuntastrategian pohjalta. Ohjelman toimenpiteet otetaan huomioon vuosittain talousarviossa, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä.

Asia ei ole vielä lopullisesti päätetty, vaan valtuusto päättää ohjelmasta.

Etelä-Savon maakuntabrändityöhön osallistuminen (§ 187)

Kangasniemi osallistuu Etelä-Savon maakunnan yhteiseen brändityöhön 2 500 eurolla. Ehtona on, että kaikki muut Etelä-Savon kunnat hyväksyvät omat osuutensa. Sitoumus on voimassa vuoden 2027 loppuun.

Brändityössä hankitaan maakunnalle visuaalinen ilme sekä viestintä- ja toimenpidesuunnitelma yhteistä markkinointia varten. Ostopalvelun kokonaiskustannus on 30 000 euroa, ja maakuntaliitto osallistuu työllä, työtiloilla ja välineillä.

Kiviniemen Portti -matkailuhankkeen projektipäällikön rekrytointi (§ 188)

Kunnanhallitus päätti avata haettavaksi määräaikaisen projektipäällikön tehtävän ajalle 1.11.2026-31.10.2028. Haku on auki 2.9.-17.9.2026, ja tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

Haku on ehdollinen. Tehtävä täytetään vain, jos kunta saa hankkeelle virallisen rahoituspäätöksen Etelä-Savon maakuntaliitolta. Kunta on jo saanut alustavan myönteisen päätöksen JTF-rahoituksesta.

Hankkeessa Kiviniemen alueesta kehitetään ympärivuotinen luonto- ja matkailukohde ja portti Puulan vesistöihin ja reitteihin. Tavoitteena on tukea paikallisia matkailuyrityksiä, luoda yhteinen palvelukokonaisuus esimerkiksi majoituksesta, melonnasta, pyöräilystä ja kalastuksesta sekä parantaa matkailun näkyvyyttä verkossa.

Hankkeeseen palkataan erikseen myös osa-aikainen reitti- ja hankekoordinaattori. Haastatteluryhmään nimettiin yksimielisesti kunnanjohtaja ja hallintojohtaja.

Eroanomus kaikista luottamustehtävistä (§ 189)

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Hanna Laitinen on pyytänyt eroa kaikista luottamustehtävistään kunnassa. Erosta päättää valtuusto, koska se on hänet valinnut.

Kunnanjohtaja muutti ehdotustaan kokouksessa, ja muutettu ehdotus hyväksyttiin. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se myöntää eron, valitsee uuden jäsenen sivistys- ja hyvinvointilautakuntaan ja nimeää lautakunnalle puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Lisäksi valtuuston tulee esittää uusi jäsen Puulan seutuopiston opistolautakuntaan sekä henkilökohtainen varajäsen Roope Pylvänäiselle Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntavaltuustoon. Valinnoissa on noudatettava tasa-arvolakia, jonka mukaan toimielimessä on oltava vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä.

Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus (§ 191)

Hallintojohtaja on myöntänyt täyttöluvan projektipäällikön tehtävälle. Kunnanjohtaja on myöntänyt kaksi vauvabonusta.

Ilmoitusasiat (§ 192)

Kunnalle on tullut lausuntopyyntö valtioneuvoston asetuksesta, joka koskee kotoutumiseen liittyvien terveydenhuollon kustannusten korvaamista. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt päätöksen perusopetukseen valmistavan opetuksen ja lisäopetuksen yksikköhinnasta vuodelle 2026.

Oheismateriaalina oli myös kutsu Fingrid Oyj:n Harjulinjan jatkon seurantaryhmään, joka seuraa voimalinjahankkeen ympäristövaikutusten arviointia.

OSALLISTUJAT

Läsnä:

  • Susanna Pirttiaho (puheenjohtaja)
  • Mikko Hokkanen (1. varapuheenjohtaja)
  • Milja Halttunen
  • Tuomo Janhunen
  • Kaija Koskinen
  • Kerttu Ossi

Muut läsnäolijat:

  • Antti-Pekka Hokkanen (hallintojohtaja, sihteeri)
  • Maisa Juntunen (valtuuston II varapuheenjohtaja)
  • Kimmo Kainulainen (kunnanjohtaja, esittelijä)
  • Marja-Terttu Koivula (talous- ja hankepäällikkö, poistui klo 15.55)
  • Tommi Vehmala (valtuuston puheenjohtaja)
  • Tuula Vornanen (valtuuston I varapuheenjohtaja)

Poissa:

  • Tapani Nykänen

Sanasto

talousarvio
Talousarvio on kunnan rahankäytön suunnitelma yhdeksi vuodeksi. Siinä päätetään, paljon rahaa eri toiminnot saavat käyttää (määrärahat) ja paljonko tuloja arvioidaan saatavan. Siinä kerrotaan myös, miten mahdollinen rahoitusvaje katetaan, esimerkiksi lainalla. Talousarvion hyväksyy valtuusto, ja siihen kirjataan myös tavoitteet kunnan toiminnalle ja taloudelle. Kunnan on noudatettava talousarviota, joten rahaa ei voi käyttää vapaasti sen ulkopuolella.
budjettiraami
Talousarvion valmistelun alussa päätettävä rahakehys. Se kertoo, paljonko kukin toimiala tai lautakunta saa suunnilleen käyttää seuraavana vuonna. Raamin avulla viranhaltijat laativat omat talousarvioehdotuksensa, ja siinä voidaan asettaa myös säästötavoitteita. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sama asia on budjettikehys, joka on suositeltavampi nimitys.
valtionosuus
Valtionosuus on rahaa, jota valtio maksaa kunnille lain perusteella peruspalvelujen järjestämiseen. Näitä palveluja ovat esimerkiksi opetus, kirjastot, liikunta- ja nuorisotoimi sekä kulttuuripalvelut. Tarkoitus on, että kunnat pystyvät tarjoamaan palvelut kaikkialla maassa. Summa lasketaan kaavalla, joka perustuu esimerkiksi asukasmäärään, ikärakenteeseen ja olosuhteisiin, kuten harvaan asutukseen. Summa ei riipu siitä, miten kunta palvelunsa järjestää. Valtionosuuksia ei ole sidottu tiettyyn käyttöön, vaan kunta päättää itse, mihin rahan käyttää.
alijäämä
Alijäämä syntyy, kun kunnan vuoden tuotot eivät riitä kattamaan kuluja ja poistoja. Vuoden tulos näkyy tilinpäätöksen tuloslaskelman viimeisellä rivillä. Vuosien yli- ja alijäämät kertyvät kunnan taseeseen. Kuntalain mukaan taseeseen kertynyt alijäämä on katettava määräajassa. Keinoista päätetään kunnan taloussuunnitelmassa. Jos alijäämää ei saada katettua ajoissa, kunnassa voidaan aloittaa erityinen arviointimenettely, jota kutsutaan kriisikuntamenettelyksi. Päinvastainen tilanne on ylijäämä.
vuosikate
Kertoo, paljonko kunnan tuloista jää jäljelle, kun juoksevat menot on maksettu. Tämä raha voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhentämiseen. Vuosikate lasketaan lisäämällä toimintakatteeseen verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja vähentämällä rahoituskulut. Jos vuosikate on vähintään poistojen suuruinen, kunnan tulojen katsotaan riittävän. Silloin kunnan ei tarvitse ottaa velkaa pitääkseen rakennuksensa ja laitteensa kunnossa. Jos vuosikate on miinuksella, tulot eivät riitä edes juokseviin menoihin.
kunnallisvero
Kunnallisvero on vero, jonka asukkaat maksavat kotikunnalleen ansiotuloistaan, kuten palkasta ja eläkkeestä. Vero on prosenttiosuus tuloista, ja valtuusto päättää veroprosentista. Vero peritään yleensä palkan tai eläkkeen maksun yhteydessä. Kunnallisvero on kunnan tärkeimpiä tulonlähteitä.
asemakaava
Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten tiettyä aluetta saa käyttää ja millaista rakentamista sinne sallitaan. Kaavassa näytetään kartalla, mitkä alueet on tarkoitettu esimerkiksi asumiseen, työpaikoille, virkistykseen tai liikenteelle. Kaava määrää myös esimerkiksi rakennusten paikan ja koon. Asemakaavan hyväksyy valtuusto, ja rakennuslupia myönnetään kaavan mukaisesti.
osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavatyön alussa laadittava suunnitelma. Siinä kerrotaan kaavan lähtökohdat ja tavoitteet sekä suunniteltu aikataulu. Siinä kerrotaan myös, miten asukkaat ja muut osalliset voivat osallistua ja sanoa mielipiteensä ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. Kun kaavatyö alkaa, siitä ilmoitetaan niin, että osalliset saavat tietoa suunnitelmasta. Näin he voivat seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.
matkailijavero
Valmisteilla oleva vero, jonka kunta voisi itse päättää ottaa käyttöön. Veroa perittäisiin lyhytaikaisesta maksullisesta majoituksesta, kuten hotelleista ja vuokramökeistä, majoitusmuodosta riippumatta. Veron maksaisi majoittaja, ja se olisi prosenttiosuus majoituksen hinnasta ilman arvonlisäveroa. Kunnanvaltuusto päättäisi veroprosentin laissa säädettyjen rajojen sisällä. Majoittaja laskisi ja ilmoittaisi veron itse kuukausittain. Verohallinto toimisi veroviranomaisena, ja veron tuotto jäisi sille kunnalle, joka veroa perii. Vero voidaan ottaa käyttöön vasta, kun eduskunta on hyväksynyt sitä koskevan lain.
bruttosopimus
Joukkoliikenteen sopimusmalli, jossa viranomainen tilaa liikenteen ja maksaa liikennöitsijälle sovitun hinnan vuorojen ajamisesta. Lipputulot menevät viranomaiselle eivätkä liikennöitsijälle. Siksi viranomainen kantaa riskin siitä, kuinka paljon vuoroilla on matkustajia.
käyttöoikeussopimus
Joukkoliikenteen sopimusmalli, jossa liikennöitsijä saa yksinoikeuden ajaa liikennettä tietyllä reitillä tai alueella. Liikennöitsijä saa pitää lipputulot, ja lisäksi viranomainen maksaa sille sopimuksessa sovitun korvauksen. Liikennöitsijä kantaa itse riskin matkustajamääristä, ja omalla suunnittelullaan se voi vaikuttaa siihen, kannattaako liikenne.
maakuntaliitto
Maakuntaliitto on saman maakunnan kuntien yhteinen organisaatio, jonka olemassaolosta säädetään laissa. Se edistää maakunnan kehittämistä ja kuntien yhteistyötä. Se laatii maakuntakaavan, joka ohjaa alueiden käyttöä laajemmin kuin kuntien omat kaavat. Maakuntaliitot hoitavat myös suurelta osin EU:n aluekehitysrahoitusta. Kunnat rahoittavat liiton toimintaa ja valitsevat edustajansa sen päättäviin elimiin.
täyttölupa
Kunnan sisäinen lupa täyttää avoin tai uusi työpaikka. Ennen kuin työpaikka laitetaan hakuun, esihenkilö hakee täyttölupaa. Luvan myöntää kunnan hallintosäännössä määrätty toimielin tai viranhaltija. Jos lupaa ei myönnetä, tehtävää ei laiteta hakuun.
vauvabonus
Rahasumma, jonka kunta maksaa perheelle, kun perheeseen syntyy lapsi kunnassa asumisen aikana. Tuesta käytetään myös nimeä vauvaraha. Kunta päättää itse, maksaako se tukea, kuinka paljon ja millä ehdoilla. Yleensä ehtona on, että lapsi ja huoltaja asuvat kunnassa. Tuella halutaan tukea perheitä ja houkutella kuntaan uusia asukkaita. Vauvaraha on saajalleen veronalaista tuloa.
otto-oikeus
Otto-oikeus tarkoittaa, että kunnanhallitus, lautakunta tai johtokunta voi ottaa uudelleen käsiteltäväkseen päätöksen, jonka sen alainen viranhaltija tai toimielin on tehnyt. Käsittelyssä päätös voidaan pitää voimassa tai muuttaa. Näin ylempi toimielin voi valvoa, että päätökset vastaavat sen linjaa. Otto-oikeus ei koske esimerkiksi lupa- ja valvonta-asioita eikä yksittäisen ihmisen opetukseen, terveydenhuoltoon tai sosiaalipalveluihin liittyviä asioita.

Lähteet

Tilaa yhteenvedot sähköpostiisi

Saat yhteenvedon sähköpostiisi aina, kun kunta julkaisee uuden pöytäkirjan valitsemistasi toimielimistä. Halutessasi saat myös esityslistan yhteenvedon jo ennen kokousta, kun kunta julkaisee esityslistan. Uudet pöytäkirjat ja esityslistat tarkistetaan tunnin välein kello 6–22.

Toimielimet
ToimielinPöytäkirjatEsityslistat
Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus
Tekninen lautakunta
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta
Tarkastuslautakunta
Keskusvaalilautakunta
Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto
Kangasniemen nuorisovaltuusto
Yhteistyöryhmä

Esityslistan yhteenveto lähetetään kerran, kun kunta julkaisee esityslistan ennen kokousta. Siitä näet etukäteen, mitä kokouksessa on tarkoitus päättää. Jos esityslista julkaistaan vasta kokouspäivänä, yhteenveto lähetetään vain aamulla, koska iltapäivällä se ehtisi perille liian myöhään. Pöytäkirjan yhteenveto lähetetään, kun kunta julkaisee pöytäkirjan kokouksen jälkeen.

Lähetämme ensin vahvistuslinkin. Tilausta voi muuttaa tai sen voi perua jokaisen viestin lopussa olevista linkeistä. Tietosuoja