Pöytäkirjojen yhteenvedot – Kangasniemi Epävirallinen palvelu · Manninen Software
← Kaikki yhteenvedot

Pöytäkirjan yhteenveto

Kunnanhallitus 30.9.2024

Kunnanhallitus - Kokous 30.9.2024 Pöytäkirja

Kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa ja taloutta. Se valmistelee valtuustolle menevät asiat ja huolehtii valtuuston päätösten toteuttamisesta.

Tekoälyn tuottama yhteenveto. Tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä pöytäkirjasta. Yksityishenkilöiden nimiä ja kiinteistötunnuksia ei mainita yhteenvedossa, mutta ne löytyvät alkuperäisestä pöytäkirjasta.

Yhteenveto tehty 30.9.2026 (Claude Sonnet 5.5)

TÄRKEIMMÄT ASIAT

  • Kunnan ensi vuoden budjetin valmistelu jatkuu, ja tällä hetkellä budjetti näyttää 308 000 euroa alijäämäiseltä. Säästöjä ei ole vielä saatu tehtyä, ja menoja kasvattavat erityisesti työllisyyspalveluiden uudistus ja palkat.
  • Yksityisteiden avustuksen rahamäärästä keskustellaan ensin valtuustoseminaarissa. Kunnanhallitus ei tehnyt vielä päätöstä summan nostamisesta.
  • Kangasniemen Työttömät ry saa kunnalta 24 000 euron avustuksen ensi vuodelle. Raha on tarkoitettu ohjaajien palkkoihin, ja sitä maksetaan 2 000 euroa kuukaudessa.
  • Kunta osallistuu bussiliikenteen kustannuksiin ajokaudella 3.6.2024-1.6.2025. Kunnan osuus on yhteensä noin 19 400 euroa.
  • Kunta antoi lausunnon Etelä-Savon yhteistyöstrategiasta. Strategia ohjaa kuntien, hyvinvointialueen ja maakuntaliiton yhteistä työtä.

PYKÄLÄT

Kangasniemen Työttömät ry:n anomus avustuksesta ohjaajien palkkaukseen vuodelle 2025 (§ 202)

Kunnanhallitus päätti myöntää Kangasniemen Työttömät ry:lle 24 000 euron avustuksen ohjaajien palkkaukseen vuodelle 2025. Avustus maksetaan kuukausittain 2 000 euron suuruisena.

Yhdistys haki avustusta 11.9.2024 päivätyllä anomuksella. Yhdistyksellä on ollut neljä työvalmentajaa. Vuoden 2025 alusta ohjausresurssi on 1-1,5 henkilötyövuotta.

Avustus tarvitaan, koska uusi laki työvoimapalveluiden järjestämisestä ei enää mahdollista palkkatuettujen ohjaajien sijoittamista yhdistykselle. Palkkatuki tarkoittaa työnantajalle maksettavaa tukea työttömän palkkaamiseen. Kunta pitää tärkeänä, että kunnassa on työllistämiseen keskittyvää toimintaa, kun työllisyyspalvelut uudistuvat vuoden 2025 alusta.

Avustus perustuu todellisiin palkkakustannuksiin. Yhdistyksen pitää toimittaa kuntaan joka kuukausi selvitys palkkakustannuksista. Selvityksestä pitää näkyä palkatut henkilöt ja heidän tehtävänsä, maksettu palkka sivukuluineen, palkkaan saatu palkkatuki tai muu avustus sekä toimintaan osallistuneiden työttömien määrä.

Työllisyyskoordinaattori Helena Vartiainen ja tekninen johtaja Mikko Korhonen olivat asiantuntijoina paikalla asian käsittelyn ajan. Vartiainen oli paikalla klo 16.10-16.53.

Talousarvio 2025 (§ 203)

Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi vuoden 2025 talousarvion valmistelutilanteen ja antoi ohjeet jatkovalmisteluun. Talousarvio on kunnan suunnitelma tulevan vuoden tuloista ja menoista. Valtuusto hyväksyy sen vuoden loppuun mennessä.

Aiemmin kunnanhallitus oli hyväksynyt 17.6.2024 talousarvion laadintaohjeen. Elokuussa se hyväksyi 450 000 euron säästötavoitteen, jolla budjetin alijäämää yritetään pienentää. Alijäämä tarkoittaa, että menoja on enemmän kuin tuloja.

Ensimmäisellä valmistelukierroksella nettosäästöä ei ole saatu tehtyä. Budjetti näyttää nyt 308 000 euroa alijäämäiseltä. Toimintakate heikkenee 1 639 000 euroa vuoden 2024 talousarvioon verrattuna. Toimintakate tarkoittaa toiminnan menojen ja tulojen erotusta ennen veroja ja valtionosuuksia.

Suurin muutos tulee työllisyyspalveluiden uudistuksesta. Kunnalle tulee vastuu passiivisesta työmarkkinatuesta. Se on työttömille maksettavaa tukea, jonka kustannuksia kunta alkaa osittain kantaa. Työllisyysalueen palvelukustannuksia ja passiivisen työmarkkinatuen kustannuksia on budjetissa yhteensä 292 000 euroa enemmän kuin vuoden 2024 talousarviossa. Kustannusten ennakointi on vaikeaa.

Henkilöstökulut kasvavat 245 000 euroa eli 3 prosenttia. Henkilökuljetusten kasvuennuste on 82 000 euroa.

Valtionosuuksia eli valtiolta kunnalle tulevaa rahaa on budjetissa 2 409 000 euroa. Se on 881 000 euroa enemmän kuin vuoden 2024 talousarviossa. Verotuloja on 12 944 000 euroa, mikä on 759 000 euroa enemmän kuin vuoden 2024 talousarviossa.

Keskustelussa Tuomo Janhunen esitti, että yksityistieavustuksen määräraha palautetaan 100 000 euroon. Esitystä kannattivat Milja Halttunen ja Marja-Leena Laitinen.

Tapani Nykänen teki vastaesityksen. Sen mukaan yksityistieavustuksen määräraha käsitellään ensin valtuustoseminaarissa ennen kuin tehdään mahdollinen korotuspäätös. Vastaesitystä kannattivat Kerttu Ossi, Markku Kuusjärvi ja Jaana Laukkarinen. Vastaesitys sai enemmän kannatusta.

Kunnanhallitus merkitsi valmistelutilanteen tiedoksi. Talousarvion valmistelu jatkuu, ja siinä hyödynnetään myös osallistuvaa budjetointia. Tekninen johtaja Mikko Korhonen oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn ajan.

Talouden toteutuminen 1-8/24 (§ 204)

Kunnanhallitus sai tiedoksi talouden tilanteen 31.8.2024. Elokuun lopussa laskennallinen käyttöaste oli 66,7 prosenttia ja palkkojen osalta 68,5 prosenttia.

Toimintatuottoja oli kertynyt 2 526 110 euroa ja toimintakuluja 10 814 864 euroa. Toimintakate oli 8 288 754 euroa miinuksella. Vuosikate oli 1 252 597 euroa. Vuosikate kertoo, paljonko rahaa jää käyttöön, kun toiminnan menot ja rahoituskulut on maksettu.

Verotuloja oli kertynyt 8 190 268 euroa, mikä on 67,2 prosenttia budjetoidusta. Valtionosuuksia oli kirjattu 1 082 497 euroa eli 70,8 prosenttia budjetoidusta. Palkkoja oli maksettu 5 019 941 euroa, mikä on 67,5 prosenttia budjetoidusta.

Tulokseen sisältyy elokuussa maksettu Suur-Savon Sähkön osinkotuotto vuodelta 2023. Sen määrä oli 276 540 euroa.

Etelä-Savon TYP-johtoryhmän varajäsenen nimeäminen (§ 205)

Kunnanhallitus nimesi Kangasniemen edustajan Helena Vartiaisen varajäseneksi Etelä-Savon TYP-johtoryhmään hallintojohtaja Antti-Pekka Hokkasen. Nimeäminen on voimassa 24.10.2024 alkaen sopimuskaudelle 2024. TYP tarkoittaa työllisyyden palveluita, joita alueen kunnat järjestävät yhdessä.

Uusi varajäsen tarvittiin, koska edellinen hallintojohtaja irtisanoutui tehtävästään. Mikko Korhonen oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn ajan.

Joukkoliikennepalveluiden rahoitussuunnitelma ajokaudelle 2024-2025 (§ 206)

Kunnanhallitus hyväksyi Pohjois-Savon ELY-keskuksen esittämän rahoitussuunnitelman ajokaudelle 3.6.2024-1.6.2025. ELY-keskus on valtion alueellinen viranomainen, joka muun muassa suunnittelee ja rahoittaa joukkoliikennettä yhdessä kuntien kanssa.

Kangasniemen osuus on 12 153 euroa bruttosopimuksiin perustuvasta liikenteestä. Käyttöoikeussopimuksiin perustuvasta liikenteestä osuus on 7 280 euroa. Bruttosopimuksessa kunta tai ELY-keskus maksaa liikennöitsijälle ja saa lipputulot itselleen. Käyttöoikeussopimuksessa liikennöitsijä saa oikeuden ajaa reittiä ja saa lipputulot itse.

Joukkoliikenteen ostoon ja valtionavustuksiin käytettävä raha vähenee. Kuntien kustannusosuudet pidetään edellisen ajokauden tasolla, mutta vuoroja on jouduttu karsimaan ja valtionavustuksia pienentämään. Kunnan alueella ajettavat rahoitetut vuorot on lueteltu rahoitussuunnitelmassa. Mikko Korhonen oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn ajan.

Lausuntopyyntö Etelä-Savon kumppanuusstrategia (§ 207)

Kunnanhallitus päätti antaa Etelä-Savon hyvinvointialueelle lausunnon kumppanuusstrategiasta. Lausunto on pöytäkirjan liitteenä. Se viedään myös kunnanvaltuustolle tiedoksi.

Kumppanuusstrategia on kuntien, maakuntaliiton ja hyvinvointialueen yhdessä laatima suunnitelma. Se ohjaa yhteistä tekemistä ja yhteistyön rakenteita. Etelä-Savossa strategialla edistetään elinvoimaa, hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta, työllisyyttä, osallisuutta ja kasvua. Strategian onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista.

Hyvinvointialue pyysi lausuntoja 30.9.2024 mennessä.

Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus (§ 209)

Kunnanhallitukselle ilmoitettiin viranhaltijoiden päätöksiä ajalta 12.9.-26.9.2024. Niistä kertyy tietoa kunnan toiminnasta.

Hallintojohtaja antoi täyttöluvan sivistys- ja hyvinvointitoimen varhaiskasvatukseen 12.9.2024.

Kunnanjohtaja myönsi kolme vauvabonusta. Vauvabonus on kunnan maksama tuki lapsen syntymän johdosta.

Kunnanjohtaja myönsi kesätyöllistämistukea vuodelle 2024 kolmelle työnantajalle: Jalavilla, Kangasniemen Öljyhuolto Oy ja Tmi Roinilan Karjatila.

Kunnanjohtaja myönsi elinkeinotoimen koulutus- ja kehittämistukea vuodelle 2024 kahdelle yritykselle: Fisuburger Oy ja Tiiholan TOKA Ky.

Kunnanjohtaja päätti lisäksi palkkatukilainasta Myrskylyhty ry:lle väliaikaisrahoitukseen 19.9.2024. Talous- ja hankepäällikkö antoi kuntatodistuksen 13.9.2024.

OSALLISTUJAT

Läsnä:

  • Tapani Nykänen (puheenjohtaja)
  • Jaana Laukkarinen (1. varapuheenjohtaja)
  • Milja Halttunen
  • Tuomo Janhunen
  • Markku Kuusjärvi
  • Marja-Leena Laitinen
  • Kerttu Ossi
  • Helena Vartiainen (saapui klo 16:10, poistui klo 16:53)

Muut läsnäolijat:

  • Marja-Terttu Koivula (talous- ja hankepäällikkö, sihteeri)
  • Mikko Hokkanen
  • Kimmo Kainulainen (kunnanjohtaja, esittelijä)
  • Mikko Korhonen (tekninen johtaja, poistui klo 18:37)
  • Tommi Vehmala

Poissa: ei ketään

Sanasto

talousarvio
Talousarvio on kunnan rahankäytön suunnitelma yhdeksi vuodeksi. Siinä päätetään, paljon rahaa eri toiminnot saavat käyttää (määrärahat) ja paljonko tuloja arvioidaan saatavan. Siinä kerrotaan myös, miten mahdollinen rahoitusvaje katetaan, esimerkiksi lainalla. Talousarvion hyväksyy valtuusto, ja siihen kirjataan myös tavoitteet kunnan toiminnalle ja taloudelle. Kunnan on noudatettava talousarviota, joten rahaa ei voi käyttää vapaasti sen ulkopuolella.
alijäämä
Alijäämä syntyy, kun kunnan vuoden tuotot eivät riitä kattamaan kuluja ja poistoja. Vuoden tulos näkyy tilinpäätöksen tuloslaskelman viimeisellä rivillä. Vuosien yli- ja alijäämät kertyvät kunnan taseeseen. Kuntalain mukaan taseeseen kertynyt alijäämä on katettava määräajassa. Keinoista päätetään kunnan taloussuunnitelmassa. Jos alijäämää ei saada katettua ajoissa, kunnassa voidaan aloittaa erityinen arviointimenettely, jota kutsutaan kriisikuntamenettelyksi. Päinvastainen tilanne on ylijäämä.
toimintakate
Luku, joka saadaan, kun kunnan toiminnan tuotoista, kuten asiakasmaksuista ja myyntituloista, vähennetään toiminnan kulut, kuten palkat ja palvelujen ostot. Verotulot ja valtionosuudet eivät sisälly toimintakatteeseen. Siksi kuntien toimintakate on yleensä miinuksella: suurin osa palveluista maksetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla, jotka lisätään laskelmassa vasta toimintakatteen jälkeen.
vuosikate
Kertoo, paljonko kunnan tuloista jää jäljelle, kun juoksevat menot on maksettu. Tämä raha voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhentämiseen. Vuosikate lasketaan lisäämällä toimintakatteeseen verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja vähentämällä rahoituskulut. Jos vuosikate on vähintään poistojen suuruinen, kunnan tulojen katsotaan riittävän. Silloin kunnan ei tarvitse ottaa velkaa pitääkseen rakennuksensa ja laitteensa kunnossa. Jos vuosikate on miinuksella, tulot eivät riitä edes juokseviin menoihin.
valtionosuus
Valtionosuus on rahaa, jota valtio maksaa kunnille lain perusteella peruspalvelujen järjestämiseen. Näitä palveluja ovat esimerkiksi opetus, kirjastot, liikunta- ja nuorisotoimi sekä kulttuuripalvelut. Tarkoitus on, että kunnat pystyvät tarjoamaan palvelut kaikkialla maassa. Summa lasketaan kaavalla, joka perustuu esimerkiksi asukasmäärään, ikärakenteeseen ja olosuhteisiin, kuten harvaan asutukseen. Summa ei riipu siitä, miten kunta palvelunsa järjestää. Valtionosuuksia ei ole sidottu tiettyyn käyttöön, vaan kunta päättää itse, mihin rahan käyttää.
passiivinen työmarkkinatuki
Työmarkkinatuki, jota maksetaan työttömälle silloin, kun hän ei ole työllistymistä edistävässä palvelussa, kuten koulutuksessa tai työkokeilussa. Aiemmin kunta maksoi osan pitkään työttömänä olleiden passiivisesta työmarkkinatuesta. Maksu loppui, kun työtön osallistui palveluun. Vuoden 2025 alusta kunta maksaa osan kaikista työttömyysetuuksista, kun työttömyys on kestänyt tietyn ajan, ja kunnan osuus kasvaa, mitä pidempään työttömyys jatkuu. Palveluun osallistuminen ei enää pienennä kunnan osuutta. Siksi kunnalle on taloudellisesti tärkeintä, että työttömät työllistyvät.
ELY-keskus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oli valtion alueellinen viranomainen. Se hoiti muun muassa elinkeinojen tukemista, liikenneasioita, joukkoliikennettä ja ympäristöasioita. ELY-keskukset lakkautettiin valtion aluehallinnon uudistuksessa vuoden 2025 lopussa. Vuoden 2026 alusta niiden tehtäviä hoitavat pääosin uudet elinvoimakeskukset. Ympäristöasioiden lupia ja valvontaa hoitaa Lupa- ja valvontavirasto, ja joukkoliikenteen tehtävät siirtyivät Traficomille.
hyvinvointialue
Hyvinvointialue on kunnista erillinen, itsehallinnollinen julkinen toimija. Se vastaa omalla alueellaan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Esimerkiksi terveyskeskukset, vanhuspalvelut, lastensuojelu ja palokunnat kuuluvat hyvinvointialueelle eivätkä kunnalle. Kunta ei siis enää itse päätä näistä palveluista, mutta se voi tehdä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa.
maakuntaliitto
Maakuntaliitto on saman maakunnan kuntien yhteinen organisaatio, jonka olemassaolosta säädetään laissa. Se edistää maakunnan kehittämistä ja kuntien yhteistyötä. Se laatii maakuntakaavan, joka ohjaa alueiden käyttöä laajemmin kuin kuntien omat kaavat. Maakuntaliitot hoitavat myös suurelta osin EU:n aluekehitysrahoitusta. Kunnat rahoittavat liiton toimintaa ja valitsevat edustajansa sen päättäviin elimiin.
täyttölupa
Kunnan sisäinen lupa täyttää avoin tai uusi työpaikka. Ennen kuin työpaikka laitetaan hakuun, esihenkilö hakee täyttölupaa. Luvan myöntää kunnan hallintosäännössä määrätty toimielin tai viranhaltija. Jos lupaa ei myönnetä, tehtävää ei laiteta hakuun.
vauvabonus
Rahasumma, jonka kunta maksaa perheelle, kun perheeseen syntyy lapsi kunnassa asumisen aikana. Tuesta käytetään myös nimeä vauvaraha. Kunta päättää itse, maksaako se tukea, kuinka paljon ja millä ehdoilla. Yleensä ehtona on, että lapsi ja huoltaja asuvat kunnassa. Tuella halutaan tukea perheitä ja houkutella kuntaan uusia asukkaita. Vauvaraha on saajalleen veronalaista tuloa.

Lähteet

Tilaa yhteenvedot sähköpostiisi

Saat yhteenvedon sähköpostiisi aina, kun kunta julkaisee uuden pöytäkirjan valitsemistasi toimielimistä. Halutessasi saat myös esityslistan yhteenvedon jo ennen kokousta, kun kunta julkaisee esityslistan. Uudet pöytäkirjat ja esityslistat tarkistetaan tunnin välein kello 6–22.

Toimielimet
ToimielinPöytäkirjatEsityslistat
Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus
Tekninen lautakunta
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta
Tarkastuslautakunta
Keskusvaalilautakunta
Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto
Kangasniemen nuorisovaltuusto
Yhteistyöryhmä

Esityslistan yhteenveto lähetetään kerran, kun kunta julkaisee esityslistan ennen kokousta. Siitä näet etukäteen, mitä kokouksessa on tarkoitus päättää. Jos esityslista julkaistaan vasta kokouspäivänä, yhteenveto lähetetään vain aamulla, koska iltapäivällä se ehtisi perille liian myöhään. Pöytäkirjan yhteenveto lähetetään, kun kunta julkaisee pöytäkirjan kokouksen jälkeen.

Lähetämme ensin vahvistuslinkin. Tilausta voi muuttaa tai sen voi perua jokaisen viestin lopussa olevista linkeistä. Tietosuoja